Insinöristi: syyskuuta 2020

Tälle vuosikymmenelle näyttäisi muodostuvan vain yksi puheenaihe, tartuntatauti Covid-19.

Viimeisen puolen vuoden ajan olemme saaneet tottua päivittäisiin tilastoihin tartuntatilanteesta. Tutuiksi ovat tulleet tartuntaluku, sairastuneet 100 000 henkilöä kohti sekä lukemat tartunnoista edellisen kahden viikon ajalta. Uuteen koronavirukseen menehtyneiden määräkin kerrotaan tartuntalukujen yhteydessä. Alkukesästä lukemat kuulostivat hurjilta, varsinkin Italian, Espanjan ja Ruotsin kohdalla.

Samoihin aikoihin mieleeni heräsi eräs kysymys. Miten Covid-19 vaikuttaa, tai on jo vaikuttanut, eri maiden kuolleisuuteen? Etelä-Euroopan isoissa kaupungeissa raportoitiin isoja tartunta- ja kuolleisuuslukuja, mutta miten luvut vertaantuvat normaalitilanteeseen? Ihmisiä menehtyy päivittäin vanhuuteen, sairauksiin, onnettomuuksissa ja väkivallan seurauksena. Itselläni ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä ns. "normaali" tarkoittaa tälläisissä tilastoissa.
Nyt vähän myöhemmin kysymys ilmestyi mieleeni uudelleen. Tällä kertaa päätin ottaa asiasta selvää.

Hienoa, tätä juuri kaipasimme, lisää tilastoja ja käppyröitä

Kyllä, taas olisi tarjolla lisää tilastoja jo liian tutuksi käyneestä aiheesta. En itse törmännyt vastaaviin tilastoihin muutamaa sivumainintaa lukuunottamatta, ennenkuin selvitin aihetta tarkemmin. Yle on tehnyt aiheesta parikin uutista (https://yle.fi/uutiset/3-11416249), tuoreempi uutinen on vain joitakin päiviä vanha (https://yle.fi/uutiset/3-11516123)

Yle raportoi prosentuaalisia muutoksia normaaliin verrattuna, mutta miltä konkreettiset luvut sitten näyttävät? Luvut on koottu pääasiassa maiden omien tilastokeskusten sekä Eurostatin kautta. Yhdysvalloissa lukuja ylläpitää tautikeskus CDC. Covid-19-tautiin menehtyneiden määrät on koottu Johns Hopkins -yliopiston ylläpitämästä julkisesta aineistosta. Linkit lähteisiin ja koottuun aineistoon löytyy tekstin lopusta.

HUOM!
Tulkitsen lukuja insinöörin näkökulmasta, en ole terveysalan ammattilainen. Otathan tämän huomioon kun luet kaavioista tekemiäni päätelmiä.
Olen koonnut tilastot itse manuaalisesti, luvut voivat sisältää virheitä.

Mutta lupasin graafeja, tässä niitä nyt tulee.
Graafeista löytyy viisi erilaista lukua. Palkin alaosa kertoo vuoden 2020 menehtyneiden määrän kyseisellä kuukaudella, josta on otettu pois Covid-19-taudin vaikutus. Palkin yläosa kuvaa Covid-19-tautiin menehtyneitä. Viivoja on kolme, jotka kaikki kuvaavat vuosien 2009 - 2019 menehtyneiden tilastoa. Keskimmäinen viiva kertoo keskiarvon, ylempi ja alempi viiva kertovat ko. vuosien vaihteluvälin (ylemmässä viivassa kyseisen kuukauden suurin lukema vuosilta 2009 - 2019, alemmassa pienin lukema).

Suomen tilastoon Covid-19 ei mielestäni aiheuta merkittävää poikkeamaa. Huhti- ja toukokuussa menehtyneiden määrät ovat hieman yli edellisen 10 vuoden maksimista, mutta ero on pieni. Muutama silmiinpistävä yksityiskohta näkyy tammi- ja maaliskuun 10 vuoden maksimeissa. Piikit johtuvat vuoden 2017 tammikuusta (5492 henkilöä) sekä 2018 maaliskuusta (5395 henkilöä). Lähes yhtä iso luku löytyy 2016 tammikuulta (5336 ihmistä). Ainoa suurempi lukema löytyy vertailujakson ulkopuolelta, vuoden 1993 joulukuulta (5504 ihmistä) ja seuraavaksi pienempi vuoden 1996 tammikuulta (5243).

Ruotsin mallista on puhuttu paljon. Kuvaaja osoittaa, että huhti-kesäkuuhun on muodostunut selkeä kasvu menehtyneiden määrässä, josta Covid-19 näyttisi olleen yksistään vastuussa. Myös Ruotsin vuoden 2018 maaliskuussa on tapahtunut jotain, joka aiheuttaa 10 vuoden maksimiviivaan piikin, tuolloin Ruotsissa menehtyi 9437 ihmistä. Suurempia lukemia löytyy kauempaa historiasta, jostain syystä suurin lukema löytyy Suomea mukaillen vuoden 1993 joulukuusta (11053 henkilöä)

Norjassa tilanne näyttää vastaavalta kuin Suomessa. Covid-19 ei näyttäisi aiheuttaneen merkittävää poikkeamaa edellisen 10 vuoden menehtyneiden määrään. Tämän aineiston erikoisuutena oli Norjan oman tilastokeskuksen (Statistisk sentarlbyrå) sekä Eurostatin lukujen poikkeamat vuosilta 2000-2019. Vuosien kokonaismäärät olivat melkein yhtäläisiä, mutta yksittäisten kuukausien lukemissa oli suuriakin eroja.

Suomea verrataan varsinkin työllisyyteen liittyvissä kysymyksissä usein Saksaan. Myös kuvaaja menehtyneistä näyttää jokseenkin samannäköiseltä, uusi koronavirus ei ole aiheuttanut kovin merkittävää poikkeamaa edeltävän 10 vuoden jaksoon verrattuna. Ainoastaan huhtikuussa näkyy isompi piikki, joka näyttäisi olevan pelkästään Covid-19-taudin aiheuttamaa. Tilastollinen kummallisuus 2018 maaliskuun kanssa jatkuu Saksankin kohdalla. 10 vuoden maksimiarvojen piikki johtuu silloin tilastoidusta 107 104 menehtyneestä henkilöstä. Tämä on ylivoimaisesti suurin lukema keräämässäni Saksan aineistossa (vuodesta 1990 - 2020). Luku löytyy sekä Eurostatin että Saksan oman tilastokeskuksen (Statistisches Bundesamt) raportoimista luvuista. Seuraavaksi isoin luku löytyy vuoden 2017 tammikuusta (96 033).

Alkuvuodesta seurattiin Italian taistelua virusta vastaan pelonsekaisin tuntein. Kuvaajakin osoittaa tilanteen vaikeuden maalis- ja huhtikuussa. Maaliskuun lukema on valtava, vaikka jätettäisiin Covid-19 huomiotta. Tämä johtuu todennäköisesti silloisesta resurssien ja testikapasiteetin puutteesta, jolloin kuolemien syitä ei välttämättä rekisteröity kaikkien osalta oikein (https://voxeu.org/article/covid-19-italy-analysis-death-registry-data). Italian tilastojen koonti oli hieman hankalaa, sillä en löytänyt Italian oman tilastokeskuksen tuottamia tuoreita tilastoja lainkaan. Tilastotiedot päättyivät vuoteen 2018. Tällöin löysinkin Eurostatin Euroopanlaajuiset ja maakohtaiset tilastot, joita käytin apuna muidenkin maiden tilastojen muodostuksessa. Tuoreimmat luvut olivat viikkotasolla, joista muodostin kuukausikohtaiset tilastot. Tämän vuoksi luvut eivät pidä täysin paikkaansa, mutta antavat osviittaa tilanteesta.

Suomen mediassa Ranska on mielestäni jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuvaaja osoittaa, että huhtikuussa tilanne Ranskassa pääsi ehkäpä yllättämään, Covid-19-taudin vaikutus näkyy kuvassa selvästi. Ranskan tilastossa 2019 ja 2020 luvut koostuvat alustavista (premilinary) tilastoista, eivätkä pidä täysin paikkansa. Tilanne on vastaava Italian kanssa, luvut antavat kuitenkin kohtuullisen kuvan viruksen vaikutuksista.

Yhdysvaltojen Covid-19-tilanne on puhuttanut viime kuukausina paljon. Keräämieni lukujenikin mukaan näyttäisi siltä, että virus todellakin on aiheuttanut merkittävää kasvua menehtyneiden määrissä. Yhdysvaltojen tilastotietojen arvioinnissa pitää kuitenkin olla varovainen. Erilaiset virastot ja toimijat tuottaavat suuria määriä erilaisia lukuja, mutta koin hankalaksi löytää kunnollista ja ajantasaista tilastoa erityisesti vuosien 2018 - 2020 menehtyneiden määristä. Suuressa maassa tilastointi on varmasti hankalaa, eikä voi millään pysyä ajan tasalla, mutta etsinnän hankaluus yllätti silti. Osavaltioilla olisi varmasti omat tilastonsa, mutta niiden keräämiseen menisi paljon aikaa. Lopulta löysin CDC:n tuottaman viikko-tason aineiston, jonka muutin kuukausitason dataksi. Luvut eivät siis tässäkään tapauksessa ole täysin oikeita, mutta uskoisin aidon tilanteen muistuttavan jotakuinkin kuvaajan esittämää tilannetta.

Yhdistyneen kuningaskunnan (Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, jatkossa UK) kaavio herätti kysymyksiä käyttämistäni tilastoista. Käyttämällä Johns Hopkinsin tuottamaa tietoa maailmanlaajuisista Covid-19-tautiin kuolleista, UK:n luvut näyttävät pahalta, pahemmalta kuin Italiassa. Huhtikuussa menehtyneitä olisi ollut niin paljon, että jopa puolet uuteen virukseen kuolleista olisi jäänyt kokonaan rekisteröimättä. Heti nähtyäni tämän, lähdin tarkistamaan lukuja uudestaan. UK:n Office for National Statististics (ONS) kokoaa myös tietoja Covid-19:ään liittyvistä kuolemista ja käyttämällä tätä tietoa, saadaan seuraava kaavio

Rekisteröintitarvoissa on eroja. ONS:n tilastot kootaan kuolintodistuksista ja siitä, mainitaanko niissä Covid-19:ää (https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/birthsdeathsandmarriages/deaths/methodologies/userguidetomortalitystatisticsjuly2017#information-collected-at-death-registration). Johns Hopkinsin tiedot perustuvat Public Health Englandin ja kansallisen terveyspalvelu NHS:n tuottamaan aineistoon, jossa lasketaan mukaan 28 päivän sisällä positiivisen testituloksen saanut ja sittemmin menehtynyt henkilö (https://coronavirus.data.gov.uk/about-data#daily-and-cumulative-deaths-within-28-days-of-a-positive-test). Katsoi kumpaa kuvaajaa tahansa, on selvää, että huhti- ja toukokuussa menehtyneitä on ollut aiempia vuosia enemmän ja syy on selkeästi Covid-19-taudin aiheuttama.

Espanja oli Italian ohella paljon julkisuudessa alkukeväällä. Kuvaaja näyttää selkeän syyn median huomiolle. Maalis- ja huhtikuussa tapauksia oli niin paljon, että kaikkia tapauksia ei saatu tilastoihin mukaan. Tässäkin tapauksessa voi tosin olla kyse erilaisista tilastointitavoista. Uskon, että kaavio näyttäisi silti hyvin samankaltaiselta, vaikka käytössä olisikin parempaa dataa. Resurssipula ja testauskapasiteetin puute näkyvät kaaviossa selvästi.

Summa summarum

Koronavirus SARS-CoV-2 muutti elämäämme, joiltain osin ehkä pysyvästi. Viruksen aiheuttama tauti on vaarallinen ja toimenpiteitä sen leviämisen estämiseksi kannattaa jatkaa. Joillekin Covid-19-tauti ilmenee lievänä flunssana tai jopa täysin oireettomana. Toisille tauti on ollut kohtalokas.

Virusta ei saa väheksyä. Covid-19 on aiheuttanut virallisesti jo n. miljoonan ihmisen kuoleman (957 632 henkilöä, Johns Hopkins, 20.9.2020).

Kokoamiani lukuja ja niiden perusteella tehtyjä kaavioita katsomalla huomataan, että koronavirus on aiheuttanut ennenaikaisia kuolemia, varsinkin väkirikkaissa maissa. Testauskapasiteetin puute ja resurssipula monessa maassa hankaloittavat tilastointia, mutta on selvää että virus on tehnyt useassa maassa sellaista vahinkoa, jota ei normaalitilanteessa olisi tapahtunut.
Ennen tätä selvitystä olin skeptinen sen suhteen, onko viruksella ollut aidosti vaikutusta menehtyneiden ihmisten määriin. Esimerkiksi Ruotsissa lukuja on selitetty mm. edellisvuoden kevyemmällä influenssa-aallolla (https://yle.fi/uutiset/3-11549210).

Olin väärässä.

Uudella koronaviruksella on ollut maailmanlaajuisia vaikutuksia, joita näemme yllättävänkin harvoin, onneksi. Olisi mielenkiintoista jatkaa tilastojen tutkimista vaikkapa viiden vuoden kuluttua ja selvittää, millaiset vaikutukset viruksella on ollut pidemmällä aikavälillä. Onko virus iskenyt ihmisiin, joilla on ollut jo valmiiksi heikompi vastustuskyky sairauden tai muun syyn vuoksi ja aiheuttanut siten ennenaikaisia kuolemia? Jos näin on, tulevien vuosien tilastoissa menehtyneiden määrä kuukaudessa pitäisi olla keskimääräistä pienempi. Toki tilaston pitäisi palautua ennalleen joidenkin vuosien kuluttua. Kaikki tämä jää nähtäväksi ja riippuu paljon siitä, jääkö virus pysyväksi kiusaksi vai saadaanko se joskus tuhottua kokonaan.