Nokia - Disconnecting Finland

Nokia Oyj, Pörssitiedote 11.2.2011 kello 9.30

Nokia ja Microsoft kertoivat tänään suunnitelmastaan ryhtyä laajaan strategiseen kumppanuuteen, joka yhdistäisi yhtiöiden toisiaan täydentävät vahvuudet ja osaamisen uuden maailmanlaajuisen mobiiliekosysteemin luomiseksi.

Nokia teki sen, mikä oli tavallaan odotettua, mutta joka tuli silti kaikille yllätyksenä. Täysipainoinen kumppanuus Microsoftin kanssa oli liike, jota vain hyvin harva osasi odottaa.

Menneen viikon aikana on nähty monenlaisia reaktioita. Nokian kurssi painui pohjalukemiin, nettifoorumit ovat pullollaan kommentteja huonosta strategiasta ja Elopia pidetään Microsoftin lähettämänä Troijan hevosena. Amerikan puolella nähdään toisenlaisia kommentteja, jossa yhteistyötä pidetään Suomen etuna ja Microsoftin riskinä (Nokia voisi heidän mukaan helposti vaihtaa Androidiin, mikäli yhteistyö ei tuo kaivattuja tuloksia). Yhteistä suurimmalle osalle mielipiteistä ja näkemyksistä on, että molempien yritysten tulevaisuus nähdään enemmän tai vähemmän synkässä valossa.

Kuten edellisessä kirjoituksessani mainitsin, Microsoftin onnistumiset ja näytöt mobiilipuolella ovat vähissä. Näin ainakin voidaan sanoa kuluttajille tarkoitetuista puhelimista ja niiden ominaisuuksista. Näyttääkin siltä, että Microsoftin kompurointi antaa kuvan siitä, minne Nokian ja Microsoftin yhteenliittymä voisi olla menossa.
Yritysmarkkinoilla matkapuhelinten markkinaosuudet eivät ole niin selviä kuin kuluttajapuolella. Yksi yritys käyttää Nokialaisia, toinen iPhoneja, kolmas BlackBerryjä ja neljäs (suurin osa yrityksistä) käyttää edellä mainittuja sekaisin. Profiloituminen yrityspuolelle saattaisi olla mahdollisuus, jossa Microsoftin tuotteiden maailmanlaajuista levinneisyyttä voidaan käyttää hyödyksi. Erilaiset sähköpostipalvelut ovat jo arkipäivää, mutta integrointi mm. SharePoint-ratkaisuihin tai parempi Office-integraatio saattaisi houkutella yrityksiä valitsemaan Nokialaisen pääasialliseksi kapulaksi. Windows Phonen sudenkuopat (mm. todellisen moniajon ja muokkausmahdollisuuksien puute sekä ohjelmistokehityksen maksullisuus) eivät ole merkittäviä ongelmia yrityskäytössä olevissa puhelimissa. Keskitetty hallinta, tietoturvallisuus ja vahva integraatio yrityksen omiin järjestelmiin sen sijaan toisivat merkittäviä etuja kilpailijoihin nähden.

Kävi liittoumassa miten tahansa, yksi asia selvisi kaikille heti perjantain tiedotustilaisuuden aikana. Liittoutumisen ensimmäiset häviäjät näyttävät olevan Nokian suomalaiset työntekijät ja Nokian Symbianiin keskittynyt alihankintaverkosto. Nokia on mukana Windows Phonen kehitystyössä, mutta resursseja tarvitaan merkittävästi vähemmän kuin ennen. Toki tämä luo samalla tilaisuuden luoda uutta yritystoimintaa ICT-sektorille, joka oli ennen keskittynyt melkein kokonaan Nokian ympärille.
Yksi liittouman suurimmista häviäjistä on kuitenkin Suomi, valtiona. Nokian riippuvuus suomalaisesta osaamisesta pieneni kertaheitolla minimiin ja samalla Nokian pääkonttorin sijainnin kyseenalaistamisesta tuli taas askeleen verran helpompaa. Voin kuvitella skenaarion, jossa lähivuosien aikana Suomi tulee tekemään kaikkensa, jotta Nokia pysyisi rajojemme sisäpuolella. Näiden toimenpiteiden avulla Nokia saadaan pysymään Suomessa muutaman vuoden pidempään, jonka jälkeen konttori siirretään pienen yritysverotuksen Irlantiin (mikäli Irlannin talous on kunnossa) tai rapakon taakse Amerikkaan.

Nokia oli 1990-luvulla yksi suurimmista talouden vetureista Suomessa ja se toi kännykän jokaisen suomalaisen taskuun. 2000-luvulla menestys jatkui ja vielä tänäkin päivänä monessa osassa maailmaa kännykkä on sama kuin Nokia. Viimeistään nyt on kuitenkin aika siirtää katseet eteenpäin ja keskittyä uusien innovaatioiden kehitykseen.

N.O.K.I.A - National Organization of Known and Incompetent Amateurs ?

Perustaessani tätä blogia, ensimmäisen kirjoitukseni aiheena piti olla Nokia. Aioin kirjoittaa siitä, miten median näkemys Nokiasta on kääntynyt päälaelleen viimeisten vuosien aikana ja matkapuhelinmarkkinoita hallitsevan Applen voittokulkua ei näyttänyt pysäyttävän mikään. Tuolloin nettipalstoilla huhuttiin myös Nokian toimitusjohtajan vaihdoksesta, jota en siihen aikaan uskonut tapahtuvan.

Nyt, joitakin kuukausia myöhemmin, täytyy ihmetellä, miten nopeasti asiat ovat muuttuneet. Nokian toimitusjohtaja vaihtui ja tilalle valittiin Microsoft-leirin kanadalainen Stephen Elop. Googlen Android-puhelimet nousivat markkinajohtajaksi ja Apple pysyy tiukasti Googlen kannoilla. Markkinoilla on myös uusia, ennestään tuntemattomia laitevalmistajia, jotka kaappaavat isoja markkinaosuuksia halvempien puhelimien osalta. Jokin sentään säilyi ennallaan, Microsoftin mobiilikäyttöjärjestelmä ei vieläkään ota tulta alleen.

Seuraava vaihe Nokian (ja samalla Suomen) historiassa saattaa alkaa kuluvan viikon perjantaina (11. helmikuuta). Tulosjulkistuksen yhteydessä, muutama viikko sitten, Elop ei antanut tarkempia tietoja Nokian tulevaisuudesta ja niitä saataneen odotella perjantaina pidettävään sijoittajatapahtumaan saakka. Huhujen mukaan Nokian johtokunta olisi menossa pitkälti uusiksi ja amerikan mantereelle pystytettäisiin jonkinlainen virtuaalinen pääkonttori. Symbian ja Meego olisivat historiaa ja tilalle otettaisiin Microsoftin käyttöjärjestelmä tai vaihtoehtoisesti Android.

On totta, että Nokia tarvitsee muutoksia pysyäkseen maailman johtavana matkapuhelinvalmistajana. Nokian merkitystä Suomelle ei voi kuitenkaan vähätellä. Puheet Nokian siirtymisestä rapakon toiselle puolelle olisi voinut kuitata käden heilautuksella viime vuoden vastaavaan aikaan. Nyt tilanne on täysin toinen ja huhut siirtymisestä vain kasvavat päivä päivältä. On käytännössä varmaa, että Nokia ei siirry lähitulevaisuudessakaan Suomesta minnekään, mutta paine siirtymiselle on kasvamaan päin.
Symbianin vaihtaminen Androidiin tai Windows Mobileen ja Meegon kehityksen lopettaminen tarkoittaisi Nokialle lopun alkua. Androidin kohdalla Nokian tehokas logistiikkaketju saattaisi antaa pientä etua kilpailijoihin nähden, mutta pelkkänä laitevalmistajana Nokialla ei olisi pitkää tulevaisuutta edessään. Viimeistään siinä vaiheessa pääkonttori siirtyisi muiden tehtaiden mukana Kiinaan ja pian tämän jälkeen jokin toinen matkapuhelinyhtiö ostaisi kilpailijansa pois markkinoilta.
Moni pitää Microsoftin Windows Mobilea Nokialle hyvänä vaihtoehtona (lähinnä Elopin vuoksi), mutta Microsoftin rimpuilu matkapuhelimissa ei ole vakuuttanut. Vaikka Microsoft on täysiverinen ohjelmistotalo, sen kehitystyön tulos mobiilissa maailmassa ei ole ollut kovinkaan merkittävää.

Fakta: Symbian on yksi suurimmista syistä Nokian viime vuosien huonoon menestykseen
Fakta: Symbian on Nokian ainoa valttikortti matkapuhelinmarkkinoilla.

Symbianin kehitys jäi vuosiksi paikoilleen ja Nokia on sen vuoksi jäänyt pahasti alakynteen. Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty, sillä kunnollinen Symbianin uudistaminen voisi kääntää kelkan takaisin tuttuun suuntaan. Tuotekehityksen kohdentaminen Symbianiin ja sitä kautta käyttökokemuksen parantamiseen palauttaisi Nokialaiset takaisin ihmisten taskuihin.

Voimme vain toivoa, että perjantaina julkistettavat uutiset palauttaisivat uskon Nokian omaan kehitystyöhön ja tien takaisin huipulle.

Pilleri päivässä pitää järjenkäytön loitolla

Muutama päivä sitten YLE:n Prisma-ohjelma esitti mielenkiintoisen dokumentin, jossa kerrottiin lääkkeistä, niiden sivuvaikutuksista ja käytöstä yleisesti. Dokumentissa kerrottiin myös lääkkeiden liikakäytöstä ja mm. kipulääkkeiden koukuttavasta vaikutuksesta.

Silmääni pisti kuitenkin eniten osio, jossa kerrottiin antibioottien toimivuudesta nykyajan bakteereja vastaan. Esimerkkinä kuvattiin erään syöpäpotilaan tilannetta, jonka tulehduksiin eivät antibiootit tuntuneet enää auttavan. Tutkittaessa asiaa todettiin, että kuudesta mahdollisesta antibiootista ainoastaan yhdestä oli apua tälle kyseiselle potilaalle. Lääkäriä haastateltaessa kävi ilmi, että antibioottien teho tuntuu nykyään koko ajan heikentyvän bakteerien kehittyessä niille vastustuskykyiseksi.

Bakteerien vastustuskyky on peräisin antbioottien ylenmääräisestä käytöstä, sillä välillä näyttää siltä, että antibioottikuuri määrätään tautiin kuin tautiin. Esimerkiksi tavallisen flunssaan hoitoon voi saada antibioottikuurin, jolloin koko kuuri menee täysin hukkaan. Antibiootit tehoavat käytännössä ainoastaan bakteeriperäisiin tulehduksiin ja siten viruksen aiheuttaman flunssan kohdalla antibiooteista ei ole mitään hyötyä. Tämä ainoastaan heikentää antibioottien tehoa tulevaisuudessa, sillä samalla edistetään vastustuskykyisten bakteerien kehitystä.

Sama periaate pätee myös muihin lääkkeisiin, esim. tulehduskipulääkkeisiin. Turhalla lääkkeiden käytöllä ainoastaan heikennetään kyseisen lääkkeen tehoa omalla kohdalla. Esimerkiksi vanhalla työkaverillani oli tapana ottaa joskus muutamakin Burana-tabletti heti, kun kurkkua hieman aristi. Mainitsin hänelle asiasta joskus ohimennen, mutta sanomani kuitattiin sillä, etten tiennyt miten kipeä hän oikeasti oli. Toki jokaisella ihmisellä on oma kivunsietokykynsä ja se pitää ottaa huomioon, mutta jos kurkkukipuun pitää ottaa pari 400 mg:n Buranaa, herättää se ainakin minussa jonkinlaista kysymyksiä lääkkeiden käytöstä. Todennäköisesti annoskoko vain kasvaa tulevaisuudessa, kun tuntuu että 800 mg Buranaa ei enää riitä.

Toinen ihmetyksen aihe on kaikille yllättävänkin tuttu migreeni. Wikipedian mukaan migreeniä esiintyy n. 11 %:lla länsimaiden aikuisväestöstä. Saman tietolähteen mukaan n. 15 % naisista ja 8 % miehistä saa migreenikohtauksen jossain elämänsä vaiheessa. Silti omien kokemuksieni mukaan migreeni tuntuu olevan yksi yleisimmistä sairauksista. Jokaisessa työ- ja opiskeluympäristössäni on ollut useampi henkilö (parhaimmillaan kolme henkilöä kahdeksasta), jotka saavat omien sanojensa mukaan migreenikohtauksia. Todennäköisempi selitys näille "migreenikohtauksille" on yleensä nestevajauksesta tai stressistä johtuva pääkipu, mutta kuten masennuksen kohdalla, on tavallaan trendikkäämpää kertoa sairastavansa migreeniä.

Itse yritän välttää ylimääräistä lääkkeiden käyttöä, sillä tavallisimpia sairauksia voi hoitaa terveellä maalaisjärjellä. Pääkipuun tepsii yleensä pieni ateria runsaan nesteen kera (tosin pidemmällä viiveellä kuin lääkkeitä käytettäessä) ja flunssaan toimii edelleen lepo, kuuma mehu ja kurkkupastillit. En väitä, etten käyttäisi ollenkaan esim. tulehduskipulääkkeitä, mutta välttämällä niiden turhaa käyttöä varmistan omalla kohdallani sen, ettei minun tarvitse ottaa niitä ylenmäärin, ennenkuin ne alkavat vaikuttaa toivotulla tavalla.

Pillerit taitavat kuulua nykyään yhä useamman arkipäivän rutiineihin. Ja miksi ei, kun joka tilanteeseen on tarjolla oma tablettinsa. Tilanteesta eivät kuitenkaan hyödy pitkällä tähtäimellä muut kuin lääkkeitä valmistavat lääkeyritykset.